Islanninhevonen

IslanninhevonenIslan­nin­he­vo­nen on yksi maa­il­man van­him­mista hevos­ro­duista, sillä hevos­ten tuonti Islan­tiin kiel­let­tiin run­saat 900 vuotta sit­ten. Islan­nin­he­vo­nen on saa­nut kas­vaa rau­hassa Islan­nissa sekoit­tu­matta mui­hin rotuihin.

Islan­nin­he­vo­nen on kool­taan 135–145 cm välillä, ja ruu­miin­ra­ken­teel­taan voi­mal­li­nen ja vahva. Rodun tun­nis­taa hel­posti eten­kin tal­viai­kaan pör­röi­sestä ja tuu­heasta kar­vasta, sekä usein näyt­tä­västä ja pit­kästä har­jasta. Islan­nin­he­vosta näkee lähes kai­ken värisenä.

Luon­teel­taan islan­nin­he­vo­nen on sosi­aa­li­nen ja ute­lias. Monet islan­nin­he­vo­set naut­ti­vat rap­su­tuk­sista ja seu­raa­vat tar­has­taan tal­lin tapah­tu­mia ute­li­aana. Rat­sas­taessa islan­nin­he­vo­set ovat yhteys­työ­ky­kyi­siä ja monet niistä sopeu­tu­vat erin­omai­sesti maas­to­rat­sas­tuk­seen fik­sun ja tur­hia pel­kää­mät­tö­män luon­teensa ansiosta. Islan­nin­he­vo­nen on esi­mer­kil­li­nen ratsu niin ensim­mäistä ker­taa rat­sas­ta­ville kuin koke­neelle kilparatsastajallekin.

Islan­nin­he­vo­sella on käyn­nin, ravin ja lau­kan lisäksi askel­la­ji­naan töltti ja passi. Töltti on tasai­nen ja rat­sas­ta­jaa pom­pot­ta­matta kan­tava askel­laji, jonka sano­taan ole­van islan­nin­he­vo­sen suu­ren suo­sion takana. Tölt­tiä voi rat­sas­taa koke­ma­ton­kin rat­sas­taja. Passi on nopeampi ja vaa­ti­vampi askel­laji kuin töltti ja näin ollen koke­neem­man har­ras­ta­jan tavoitettavissa.

Islan­nin­he­vo­nen on todel­li­nen moni­käyt­tö­he­vo­nen, sillä se oppii myös hyp­pää­mään esteitä, vetä­mään kär­ryjä ja työs­tä­mään kou­lu­rat­sas­tusta. Par­haim­mat puo­lensa islan­nin­he­vo­nen näyt­tää kui­ten­kin askel­la­ji­rat­sas­tuk­sessa sekä maasto– ja vaellusratsuna.

Kommentointi on suljettu.